Taavi, Arto, Jevgeni, Ville Italian ja Sveitsin Alpeilla toukokuussa -14

Raportti koottu matkan aikanalähetetyist päivityksistä, kirjoittaja mainittu aina kappaleen alussa.


Taavi

Valmistautumista

Retki on kolmas samalla teemalla, eli alkoi Arton kanssa ensin työnimikkeellä “koviin kevättermoihin alpeille” mutta nykyään puhumme Alppireissusta, joka tarkoitaa tätä Toukokuun alun retkeä joka on mulle ainakin vuoden ehdoton kohokohta.

Ekalla retkellä olimme Arton kanssa kaksistaan, viime vuonna porukkaan liittyi Jevgeni ja nyt mukana on neljäntenä Ville. Reissun sävel on selkeä. Lennämme, lennämme ja lennämme. Kaikki muu on sivuseikkaa. (ekalla reissulla käännyimme vahingossa kirkon pihaan. Arto nosti katseensa kartasta ja totesi, että “jätetään nyt tää yletön nähtävyyksien katselu turisteille”) Siirrymme sään mukaan tarvittavan kauas ja vasta starttipaikalla pysähdymme. Jokainen vastaa omasta lentämisestään, muut ei puutu toisten päätöksiin. Negatiivisia juttuja ja esim sään toteamista pahaksi vältämme. Tämä ei ole opintomatka, vaan lentoreissu. Toki starteissa ja laskupaikoissa vietetään aikaa hommaa tarkkaillen ja porukkaa jututtaen.

Aikaisemmin olemme liikkuneet puhtaasti sään peräässä ja hakeneet majoituksen kun seuraavan päivän lentopikka on löytynyt. Toukokuussa ei paljoa liikkujia ole ja majoitus on löytynyt hyvin, kesällähän ei tuo kai olisi edes mahdollista. Nyt otamme vapautemme suhteen riskin ja varasimme kiinteän majoituksen Greifenburgista http://www.fliegercamp.at/ Paikka, Embergeralm on itsessään yksi alppien lennetyimmistä matkalentopaikoista, jossa laaksot muodostavat 100km FAI kolmion, lisäksi sieltä on useita suoria reittejä kohti Dolomiittejä. Kämppä on useampihuoneinen asunto keittiöllä ja on suoraan lentopaikalla. Hinta vaan 21€/naama/yö. Tarkoitus ei ole luuhata tuolla koko viikkoa, paikan valinnassa painoi eniten se, että siitä on vain kahden tunnin ajo alppien etelä ja pohjoispuolelle. Jos sää olisi joka paikassa täydellistä lentäisimme kolme päivää Tolminissa Sloveniassa, kolme kämpän luona ja kolme Zell Am Seessä. http://xcplanner.appspot.com/ airways näytön mukaan nämä on paikkoja jossa lennetään pitkiäkin lentoja. Olemme kolunneet jo aika monta paikkaa Alppien länsi reunalla ja aina uudet paikat on uusia seikkailuja, siinäkin syy paikan valintaan. Meillä on kuitenkin valmius jättää kämppä käyttämättä ja ajaa vaikka Nizzaan jos sää siltä näyttää, ei menetyetty vuokra maailmaa kaada.

Reissun valmistelu alkoi jo ajoissa. Lennot varattiin Lokakuussa, auto joulun tienoilla ja kämppä Helmikuussa. Tolmin ja Zell Am See oli valikoituneet ykköskohteiksi aikaisemmilla reissuilla, jolloin paikat on käyty katsomassa niissä lentämättä. Aikainen valmistelu säästää kustannuksissa, samoin näin toimien lomat saa sovittua jne.

Valmistelu ei lopu varauksiin vaan sen jälkeen on aktiivisesti etsitty lentopaikkoja ja selvitelty niitten yksityiskohtia. Minne voi mennä pohjoistuulella? Missä on hissit vuosihuollossa? Mitä dokumentteja paikalliset kerhot haluavat jne. Paikkoja on 3h ajon päästä kämpästä satoja ja jotenkin niistä on jokaisena päivänä valittava yksi ja vain yksi. Enne mainittujen lisäksi on nyt ekalle päivälle tähtäimessä HoheVande ja jos tuulee pohjoisesta niin sitten Schöckl Grazin lähellä. Näihin ehtisi jo aamupäivällä, kun kone on Wienissä kymmeneltä. Tarvittaessa ajetaan vaikka Lijaciin Sloveniaan, jossa on lähes aina lennettävää ja nostokeli jatkuu iltaan. Jos on paineltava Alppien pohjoisreunalle on ekan päivän tähtäimessä Hirschwaldstein. Jokunen paikka karsiutui, kun niihin mailailin. Hissit kiinni tms. Vastauksia sain kuitenkin kaikista nopeasti ja vaikka sitä erikseen kysyin, ei kukaan nähnyt ongelmaa suomalaisissa lisensseissä. Nyt sitten sään tarkkailu jatkuu, jotta näkee vielä kovin vaihtelevissa ennusteissa trendit ja voi niistä arvioida ennustusten luotettavuutta. Perjantaina lyödään parin ekan päivän kohteet kiinni, niin päästään kentältä heti liikkeelle kohti lentopaikkaa, tavoitteena on saada jo matkapäivästä täysipainoinen lentopäivä.

Mukaan pakattava seuraavat asiat:
Brauningeri, GPS hätälähetin, kannettava virtalähde, 2M radio,kompassi, CamelBagi, lentoeväät kahdelle ekalle päivälle, siipi, valjaat, kypärä, hanskat, päälihanskat, kahdet pitkät kalsarit, lentohousut, lentokengät, sukkia, kalsareita fleecepaitoja kolme, käteistä 600, Urinal condomeja nipareita ja letku, PlastOff spray, Buranaa, närästyslääkettä, HD Hero, Ipad, Laturit Ipädille, Hdprolle, 2m radiolle, kännylle, kännykälle, tupsyt virran haaroitin, kamera, printti lipuista ja autovuokrasta ja todennäköisimpien paikkojen lentokartoista, ilmatilat sd kortilla kännyyn ja Brauningeriin, silmälasit 2kpl, aurinkolasit, punoksia, ripstop teippiä, jatko/haaroitusjohto,pattereita Brauningeriin.

Kamat pakataan jo kotona niin, että kentältä lentopaikalle mennessä pitää vaan lisätä CamelBackiin vettä. Muu unohtuu kuitenkin ja mikään ei ole sen paskempi fiilis kun huomata huipulla, että hanskat on autossa. Paitsi ehkä se, kun kyyti ylös on lähdössä ja lentokaveri alkaa tonkimaan käsimatkatavarin pohjalta HdPro kameraa, jota ei ole pakattu liidinreppuun.

Ei ole elämä helppoa. Viime hetken tsekkaukset näyttävät siltä, että alpeilla on pohjoinen Föhn. Eli vajavaisen ymmärrykseni mukaa paine on vuorten pohjoispuolella korkeampi kun etelässä, joka käytännössä merkitesee pohjoistuulta ja kaikkien pahaiden =etelärinteiden muuttumista lee alueeksi, eli jäämistä perustuulen väärälle puolelle.

Meillä on kuitenkin edelleen usko lentämiseen. Suunnitelma seuraaviksi päiviksi on kasassa, toivottavasti oikea sellainen.

Lähtö todella aikaisin La aamuna. Seuraava raportti Sitten La illalla..


“Arto”

Ensimmäinen päivä Schökl

No niin, enismmäinen reissupäivä on takana. Lentokenttäkuviot meni yli odotusten ja pääsimme liikkeelle nopeasti. Kaikki kamat sopi hienosti autoon ja lähdimme ajamaan kohti Schöklin lentopaikkaa. Taavi oli saanut jonkun ruokamyrkytyksen tms. ja pysähdyttiin matkalla oksentamaan näitä pöpöjä pois.

Paikalle päästyämme rinteessä oleva ja sähköjohdoin ympäröity laskupaikka vaikutti aluksi haastavalta, eikä ilmassa ollut kovan ylätuulen johdosta kuin pari riippariukkoa. Hetken kulutta ilmaan uskaltautui myös Boomerang-hero, mutta meno oli vähän huteran näköistä. Päätimme kuitenkin lähteä ajamaan ylös kohti startti, emmekä ottaneet condolia. Ajatus oli mahdollissti hakea auto tarvittaessa condolilla. Matkalla vastaan tuli kiinni oleva portti, joka ei kuitenkaan ollut lukossa. Haastattelimme asiasta paria turistia ja päätimme ajaa portista läpi.

Ylös päästyämme ilmaan oli uskaltautunut muitakin ja meno näytti rauhalliselta, mutta taivas oli umpeutumassa ja tiedossa ollut sateenuhka olemassa. Päätimme startata. Parin starttiyrityksen jälkeen päästiin Jevgenin kanssa ilmaan, mutta vettä alkoi tulla samantien. Ville pakkasi kamat starttipaikalla vesisateeessa ja me vedettiin Jevgenin kanssa heti laskuun, ja pakkasimme kamamme mekin vesisateessa. Taavi jätti tämän startin väliin pahoinvoinnin vuoksi. Ville ja Taavi lähti ajamaan alas, mutta aikaisemmin auki ollut portti oli nyt lukittu. Hetken odottelun ja ihmettelyn jälkeen portille tuli kuitenkin joku, jolla oli myös avain ja pojat pääsivät jatkamaan matkaa.

Ajettiin yöksi Greifenburgiin, josta oli varattu meillä kämppä. Valitettavasti keli ei tänne lähipäiviksi sovi ja tänä aamuna lähdettiin kohti (toivottavasti) aurinkoisempia Etelä/Länsi Alppeja.


 

“Taavi”

Toinen päivä matkalla Cavallariaan
Tiukka päätös tehtiin aamulla ja hylättiin Greifenburg joka paikkana ylitti odotukset. Huoneisto oli tilava ja laakso lumihuippuisine vuorineen upea. Aamulla oli seesteisen tuntuista, mutta uskoimme ennusteisiin ja siihen, että paikalla olevat riipparikisat oli jo Sunnuntaiksi peruttu. Pieni siirtymä ei tuntunut auttavan, joten tallattiin kerralla kauemmaksi. Nyt sunnuntaina olemme varanneet aamuksi kuljetuksen huipulle seuraavassa lenopaikassa.http://www.paraglidingearth.com/pgearth/?site=9178 Huomiselle luvattu tänne hyvää jopa huippusäätä, jota on hieman vaikea uskoa, kun nyt tuulee 17m/s ja koko päivän on satanut.

“Taavi”

Kolmas päivä lentämistä Cavallariassa ja meno Malanotteeen
Homma toimi eilen hienosti. Aamulla vielä kyydin saapuessa tuuli todella navakasti 180 väärästä suunnasta. Kuski ja paikalle saapuneeet pari muuta pilottia arvelivat ettei homma onnistu, mmutta kerroimme sään muutuva klo11 ja menevän sitten umpeen klo 15. Tasa klo 11 tuulipussi kääntyi ja sitten lähdimme ylös. Kyyti vanhalla varjoliitopakulla kapeaa tietä 1700m korkeutden oli taas kerran varmaan matkan vaarallisin osuus.
Ilmassa oli selvää heti, että nostoista ei ole pulaa. Vuorten takaa tuleva pohjoistuuli ja paikallistuuli kai sekoittui ja jo muutenkin rapsakka sää ei siitä yhtään rauhoittunut. Pilvet olisivat mahdollistaneet vaikka kuinka korkealle menon, mutta 2500 jälkeen oli omien taitojen raja. Nostoissa ei vaan pysynyt, vaikka ne oli ylös asti todella rajuja. Ekan tunnin jälkeen taas luotto siipeen alkoi palaamaa ja pysty muutakin mietimään kun sen hallintaa. Villekin näkyi vielä ilmassa,mikä oli hieno juttu, kun ei olisi ollut mikään ihme vaikka se olisi lähtenyt nostojen luota sivuun.
Kun taivas alkoi mennä yläpilven peittoon ja radiosta kuului, että ainakin Ville on laskenut autolle, niin kokeilin piruuttaan lentää tasamaalla. En kauas päässyt, mutta viimeinen 45 minuttia oli mukavaa peruslentämistä.
Vähän illalla moisen jälkeen väsytti, kun maha ei vielä anna edes syödä.
Illalla tuumattiin, että Malanotte saattaisi toimia pohjoistuulella. Paikassa ei ollut kuljetusta tiedossa ja esitietojen mukaan liuku ainoaan laskupaikkaan onnistuu riipparilla, muttei varjoliitimellä, jos ei matkalta löydy nostoja. Koska siirtymä oli vaan 2,5h, niin paineltiin sinne ja käytiin 1760 korkeassa startissa ja sovittiin, että arvotaan aamulla kuski. En ole ihan varma toivoiko muutkin, että kuskivuoro osuisi kohdalle, sen verran extreme oli metsien ympäröimä paikka.

Kun latasimme lentomme, jotka nyt ei uskomattomat pitkiä olleet, nostimme kuitenkin Cavallarion toissapäivänä maailman 7. parhaaksi lentomestaksi :-)Pikkaisen saa olla ylpeä suunnistuksesta ja lennoista (olosuhteet huomioiden) Katsokaapa alla olevasta päivällä 12.5

http://www.xcontest.org/world/en/hotspots


“Taavi”

Neljäs päivä, takaisin Cavallariaan ja sieltä Gardalle
Aamulla taas herättiin ja katsottiin, että eilisessä Cavallariossa olisi ehkä lyhyt lennettävä väli. Vauhdilla autoon ja takaisin. Ehdimme paikalle klo 11 jolloin porukka oli menossa ylös. Pohjoistuuli oli kuitenkin liian vahva ja jo siipiä starttiin kantaessamme osa pilvistä satoi ja osa kehittyi ukkoseksi, edes Jevgeni ei viitsinyt startata, vaikka liuku olisi saattanut onnistua. Onneksi, sillä sade yltyi rankaksi.
Parempaa ei siellä ollut luvassa loppuviikkona joten painelimme Gardalle, jossa ehkä saisi edes aamulla liuun/sakkaus/temppulennon. Mukava tänne oli tullakkin, koska Claudio paikallisessa hotellissa meidät heti muisti viimekevään perusteella, kun olimme Pradassa nähneet.
Pieni lohtu oli huomata Xcontestista, ettei koko euroopassa ole lennetty. Eilinen “hot spot” on ollut SantaElisabetta joka on vaan 10km siitä missä me olimme lentämässä.
Päätimme painella Gardalle ja illalla vedimme hyvät sapuskat Malcesinessä ja majoituimme varjoliitohotelli Idealiin.

“Taavi”

Viides päivä, Garda
Aamu valkeni Gardalla aurinkoisena ja lämpimänä. Suoraan aamupalalta gondoliin ja sillä reilu 1700m huipulle. Iloisena yllätyksenä siellä oli vielä kaunista ja strtattavaa keliä. Päätimme odotella mahdollista termokeliä niin kauan kun uskallamme. Tiedossa oli tuulen voimakas koveneminen. “liukuun” paras startti oli suojan puolelta kohti järveä roottorin aiheuttamaan lievään vastatuuleen. Termolento olisi edellyttänyt lähtöä vastakkaiselle puolelle harjannetta. Eka vaihtoehto ei ihan oppikirjan mukainen, mutta täällä ihan yleisesti käytetty. Roottorin läpi lento ei ole miellyttävää, mutta ison koron vuoksi ihan ok. Jevgeni valitsi tuulen puolen ja muut suuntasimme suoraan kohti järveä…
“Ville”
Täyssakkaus
Tosiaankin jännityksensekaisin mielin astuin ,ainakin minä aamulla kondoliin.Tarkoitus oli ottaa liuku vuorelta, Garda-järven päälle. jossa tarkoituksena vetäistä täyssakkaus. Noo lähdin ekana starttiin. Taavi seurasi perässä,ja sppidin kanssa ajaen otti mut kiinni. ja kuvaili jätkän edesottamuksia… siipi sakattiin ja etureunakin rutattiin!!
Omin sanoin ” IHAN JÄÄTÄVÄ kokemus :)
Jevgeni starttas vuoren toiselta puolen, ja oli sakkausvuorossa seuraava. näyttävästi meni! ja komeet spiraalitkin pisti vielä perään.
Viimeisenä Arto sakkas siipensä kahteen otteeseen, väänsi spiraalia,ja näyttäviä vinksuja,nähtiin tällä lennolla. Jokainen laskeutui nätisti laskupaikalle, joten vesilaskut vältettiin tällä kertaa!!! Jokaiselle siis lyhyet liuut, mutta adrenaliinin täytteiset sellaiset :)

Aurinkoisella gardalla sit hengailimme lopun päivää nauttien olostamme.
nyt on hetki suunnitella huomista, ja mestaa minne lentämään.


“Taavi”

Kuudespäivä, Käynti Sestola M. Calvanella ja illaksi Bassanoon

Pohjoinen tuuli sen kun voimistuu. Alppien alueella ei ole lennettävää paikkaa. Tämä oli eilen selvää ja piti koittaa kaivaa jänis hatusta. Illalla siis hotellin respaan ja pyytämään aikaistettua aamupalaa ja heti ennen kasia kohti seuraavaa lentopaikkaa jossa EHKÄ pohjoistuulella voisi lentäähttp://www.paraglidingearth.com/pgearth/index.php?site=6770 Parempi on yrittää kun jäädä kaljaa kittaamaan Gardan rantaan. Paikka löytyikin, mutta huipulla tuuli ei ollut yhtään ennusteen lupaamaa 5-9ms pienempää ja lentäminen olisi pitänyt tehdä lee termoissa, niin vähän alkoi epäilyttämään. Tyydyimme maisemien ihailuun, kun puhelimella tavoittamamme paikallinen vahvisti meille sen, ettei olla lähelläkään lennettävää.

Nokka kohti Bassanoa joka näyttää ekalta toimivalta paikalta ehkä Perjantaina, mutta todennäköisesti vasta Lauantaina. Sen verran on jo uusia paikkoja koluttu, että tuttu ja turvallinen houkutti. Bassanossa painuimme pysähtymättä Monumentin starttiin, mutta siellä oli n10 ms takatuuli. Pudottelimme Da Peppin starttiin siinä toivossa, että Gardalta tuttu roottoriin startti onnistuisi tai vielä ilta kasilta sekoituskerros olisi paikallaan perustuuleen nähden. Viime hetkellä olimme paikalla ja Ville pääsi kokeilemaan liukua hotellillemme Garden Realssiin, josta meille oli jo sveetti varattuna (ihan oikeesti) normihuoneen hinnalla.

“Ville”

Huuh huuh, onhan jännää tää Alppimatkailu! Tänään siis saavuimme Bassanoon iltapäivästä. Edellisen kertojan kuvaamalla tavalla päädyimme perus starttiin da peppiin.
tuuli oli kovaa kyytiä kääntymässä takatuuleksi, joten toimimme ripeästi. Starttipaikka oli niin jyrkkä että siinä juuri ja juuri siipi pysyi paikallaan. eikä valunut alas, ja pilottikin sai aikas takakenossa seisoa! Startti onnistui ihan jees. vaan tuuli ei suosinut. Juosta sai pitkään vaikka rinne oli jyrkkä… puut lähestyi!!! liidin sai ilmaa alleen ja Ville poika pyyhki läpi magnoliapuiden, niin että vain kypärä näkyi lehtien seasta.  Jarruilla sain “pojan”lentämään niin ettei puihin jääty.. lasku hotellille,ja tärisevin käsin tilaan kalja tiskiltä :)
Voisin melkeen vannoa että, jos tiimaa ei oo liiemmin kertynyt, ni kokemus monella saralla on ainakin harpponut huimasti eteenpäin… kiittää pitää näitä kolmea muuta veijaria. jotka kaikkensa tekee reisun onnistumisen eteen!


“Taavi”

Seitsemäs päivä, Käynti tutustumassa Feltren lentopaikkaan ja tuulen tyyntymisen odottelua

Tänään pohjoistuuli edelleen voimissaan. Lähdimme itseämme sivistämään ja tutustumaan Feltren lentopaikkaan, joka on noin tunti Alppien sisään Bassanosta. Paikka oli ehkä yksi hienoimmista näkemistäni. Huipulla loputtomasti tasaista nurmikenttää joka kaartui kaikkiin ilmansuuntiin, paitsi pohjoiseen. 1200 Alempana laakso jossa reilusti peltoja ja silmänkantamattomiin vuorijonoa. Kuljetusta siellä ei ole, mutta toppari olisi ian varteenotettava vaihtoehto. Tuulta pohjoisesta 10+ms joten palailimme takaisin. Huomenna suunnitelmissa aamuliuku Monumentilta ja termolento päivällä.


 

“Ville”

Kahdeksas päivä, Lentoja Bassanossa 

Lauantai Bassanossa tarjoili kaksi lentokertaa mieheen. Aamuliuulle Monumentilta lähdettiin minä, Taavi, Jevgeni.  Arto ajoi auton perusstarttiin ja lähti ilmaan sieltä. Liuku muuttuikin mukavaksi leppoisan termon lentelyksi.
Iltapäivästä koko sakilla uudestaan perus starttiin… keli oli rajua, ja kohteli siipiä kovalla kouralla. mukavia siivuja jokaiselle. artolle mega lento bassanosta feltreen!!!
Laskut aiheutti harmia ja päänvaivaa

“Taavi”

Kova lasku

Mulla tuli retkeen valitettava jatkoaika. Eilen laskuun tullessa parissa metrissä ajoin helvetilliseen nostoon joka sitte loppui kun seinään. Fiilis oli sama, kun jos joku hinaisi 100kg ja sitten naru katkeaisi.
Tulin sen verran lujaa tonttiin, että ambulanssi vei sairaalaan. Viipalekuvan mukaan selkärangassa ei murtumia. Nyt kuitenkin Tiistaihin täysin liikkumatta, sitten kai magneettikuvaan. Jalat toimii, mutta tuskin ihan hetkeen kävelen. Jännä nähdä kuinka täältä pääsee kotiin. Onneksi Nina otti mulle kuljetukset kattavan vakuutuksen.


 

“Taavi”

Yhdeksäs päivä. Muut kotimatkalla, Taavi sairaalassa


“Taavi”

Kolmas sairaalapäivä

Hoito täällä on huippuluokkaa. Samoin hienosti toimii sos international joka sopii ka7kk7 maksuihin ja kuljetukseen liittyvät asiat. Mun ei siis pidä muuta kun maata ja parantua. Töissä olivat ymmärtäväisiä ja etsivät hommilleni muita tekijöitä.

Kyllä nyt osaa arvostaa sitä, että tää tapahti sivistysmaassa ja että vakuutuket on kunnossa. En haluaisi olla nyt Nepalissa tai Marokossa.


 

“Taavi”

Neljäs sairaalapäivä

Magneetti kertoo ettei selkärangassa ole murtumia. Pojat laittaa mulle tukikehikon ja sitte pääsen kai huomenna pois. Ei musta tervettä tule, se vaatisi ihmetekoja, mutta entiselleen saatan selvitä.


“Taavi”

Viides sairaalapäivä ja hotelliin

Käsittämätöntä. Aamulla syötyäni kourallisen ibuprofeiiniä, pääsin ortopedisellä tuella varustettuna ensin tuoliin istumaan ja sitten jaloilleen. Ekaa kertaa näen missä olen, kun aikaisemmin näkökentässä on ollut vaan katto. Ihminen on kyllä aika sopeutuva, ei tää mikään niin paha kokemus ollut. Toki syöttäminen, vaipat ja muu oli aluksi pikkasen outoa, mutta kun vaan ei kelannut liikoja, niin menihän se. Toisaalta oli ihana fiilis maata paikallaan ilman kipua jonkun siirtelyn jälkeen.

Ei tää ny kuitenkaan niin kivaa ollut, ettenkö viimeiseen asti välttäisi kovia laskuja jatkossa. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille saamastani kannustuksesta!

Saatiin samalla testattua uutta webbisivua tämän pitkän ketjun kanssa. Reissuraportti muotoutui pikkaisen erilaiseksi, kun oli ajatus, mutta palsta palveli hyvin. Tästä jäi samalla hyvä päiväkirja. Toivottavasti näitä syntyy muiltakin. Mietitään olisiko nämä sitten järkevä jälkijalostaa ja lisätä vaikka kuvia, karttoja jne.

Nina on mulle ottanut If fistä pysyvän matkavakutuksen joka kattaa lajimme ja myös kuljetuksen. Sos International on putiikki joka junailee asiakkaan puolesta kaiken. Kertoo vaan mitä kävi ja missä on, niin sieltä lääkäri konsultoi parhaan hoidon ja sitten taas kuljetuksen. Nyt varasivat mulle hienoon hoteliin 2 yötä sitten taksilla kentälle ja business luokassa kotiin. Tässä pääsee vielä loman makuun.


 

“Taavi”

Viikko onnettomuudesta, kotiin

Taksilla tunnin päästä Milanoon. Sitten kotiin. Vaikka Xcontestissa ei lento näy, nin kai muutamaa tuntia vaille viikko startista kotiin voidaan jonkunlaiseksi seikkailuksi laskea. Ei tämä laji lakkaa tarjoamasta elämyksiä.

Over and out. Alppireissu 14 kiittää ja kuittaa.


 

Tilinpäätös

Alla reissun kulut. Henk koht rahaa kirjanpidon ulkopolelta ei juurikaan mennyt. Listassa on myös kämppä jonka varasimme ja maksoimme turhaan.

Ylimääräinen kämppä ja runsas liikkuminen nostivat hintaa, yleensä 9 päivän reissun on tehnyt noin 700-800€

375,4 Peruutusmaksu kämpästä
200 Kämpän varausmaksu
1000 Lennot
56,6 kauppa
61 bensa
18 kauppa
20 shuttle bus
4,6 tulli
32 shuttle bus
69 bensa
80 bensa
50 bensa
140 kämppä
130 kämppä
5 tulli
80 ruoka
20 kahvit
8 tulli
4 kahvit
14 drinksut
12,5 kauppa
8 auton haku
76 bensa
36 tulli
21 pizza
12 shuttle bus
41 pizza
6,4 tulli
7,4 tulli
9,2 tulli
3 kahvit
20 spritzit
90 bensa
11,3 tulli
320 kämppä (2yötä)
35 shuttle bus
23 pizza
11,4 tulli
392 kämppä (2 yötä)
12 kirsikat
26 flycards
486,73 Auto kentällä
48,93 Auton varausmaksu
Summa 4076,46 Per henki 1019,115