Kolumbia 2023
30. tammikuuta 2023, Leppis:
Perjantaina lähdettiin Columbian retkelle. Minä, Arto, Jossu, Janne, Jeve, Tommi.
Mun lennot Lähti Tampereelta ja yöksi Amsterdamiin Airbnb majoitukseen kentän viereen, jonne pääsi bussilla ja kävelylenkillä.
Siitä aamulla Houstoniin. Vähän pesoja vaihtoon varoiksi ja check in, ESTA, rokotustodustus ja columbian immigration niin pääsi retkelle. Reitti oli Tampere -Amsterdam-Houston-Bogota-Cali.
Perillä 6:40am jossa Jussi oli sovitusti vastassa ja oli järkännyt kyydin piedrecinchen kupeeseen dedalos hotellille, kun en Roldanilloon ehdi aamuksi.
10am oli lähtö starttiin hotellilta ja populaahan piisaa ja sää mainio.
Eka startti ok. Siiven tuuletus puolen vuoden jälkeen. Väkeä piisas🪂
Laskussa näytti että ylhäällä tulis vettä mutta ei kun uusiksi kattoon, ja hyvähän se oli. Nyt pääsi matkaakin😃 helppo oli lentää kun laakso tarjosi cumulusta tosin se räpsykin kokoajan vihjaili itsestään. Parissa tunnissa onnistuin eksyttää itseni, mutta air3 tiesi missä koti on 🙂 Alko näyttää vesisateelta yhden pilven alla joka imi hyvin ja menin laskua kohden ja räpsyin kilsan päähän laskusta. 2,5h tuli tiimaa päivällä. Tänään povaa uutta hienoa päivää ja sitten Roldaan. Nyt aamupalalle.
3. helmikuuta 2023, Janne Ali-Tolppa:
Mulla, Artolla, Jossulla ja Tommilla samat lennot HKI-AMS-Panama-Cali ja päälle samaa kyytiä autolla 2 tuntia Roldaan. Aika kovaa reissaamista on ja perille päästyä suht’ rikki, mutta tietysti heti aamusta starttiin!
Viisi päivää paikalla, viisi lentopäivää huippu keliä. Aamu on järjestään overcast ja mukavan viileä (shortsikeliä silti tietysti). Joskus pilviä enemmän ja paksummin, joskus vähemmän. Aamun säällä ja sääennusteilla ei ole mitään merkitystä päivän sään kanssa, vaan se on aina sinistä taivasta ja kumpiaisia. Perustuuli joka päivä lähes nolla, joten helppoa kolmiokeliä ja pehmeitä termoja, muutamaa kiukkuisempaa kotitermoa lukuunottamatta.
Majoitus simppeleissä huoneissa hienossa paikassa. Uima-allas ja kaikki. Vaihteleva ja hyvä aamupala seiskalta ja siitä starttiin. Kyytiä varten meillä on oma pickup ja kuski ja lisäkapasiteettia pikkuautolla. Suurin osa piloteista näyttäisi menevän karja-auton takana, eli meillä luksusta. Kaksi päästarttia: Los Tangues ja Aguapanela. Kumpikin isoja ruohostartteja täydellisellä profiililla. Los Tanques tämän viikon kisoille varattuna, mutta ehdittiin sieltäkin muutama startti ottaa. Porukkaa kuin pipoa. XContestiin lataa noin 270 pilottia ja todellinen lukema ehkä lähes kaksinkertainen. Jos Aguapanelassa ei starttaa aikaisin ja jää starttiruuhkaan, isosta startista huolimatta kaoottista ja rasittavaa, mutta matkaan pääsee.
Keli alkaa aikaisin, noin ysiltä ja 9:30 jo täys keli päällä. Oltu startissa vähän myöhässä ja nyt aikaistettiin kyytiä. Ainakin alkuun vuoria pitkin. Pohjat nousee pikkuhiljaa parista tonnista ja nyt on ollut korkeeta, jopa 2800.
Päivän mittaan lännestä alkaa vyöryä Pacifico-tuulen kuumottava föönimuuri. Alpeilla jos moinen näkyy niin lähellä, ilmaan ei asiaa, mutta täällä painetaan huolettomasti menemään. Saksalainen sanoisi, että Pacifico on seichte Föhn, eli se tulee vuorten yli ja niitä pitkin alas maan pinnassa. Ennen noin klo 2-3, laskut on normaaleita, mutta sitten Föönin tapaan Pacifico yllättäen saavuttaa Roldan ja Valle del Caucan. Korkealla ei huomaa mitään, mutta laskuun tullessa ehkä noin 500m AGL osuu Pacifoon ja parin sadan metrin korkeudessa ollaan sitten ilman spiidiä paikallaan. Ekat laskut tuli peruuteltua s-mutkilla laskupellolle, viimeiset pari päivää maltillisempaa ja laskuun jopa pienellä vauhdilla eteenpäin. Pellot pääosin jotakin pitkää tai muuten sopimatonta, eli laskupaikka kannattaa katsoa ajoissa. Yleensä laskut vähän kauemmas flätille, jossa tuuli ei ole turbulenttinen. Yksi Zeno nähtiin jo puuhun laskeutuneena. Takas kämpille pääsee kätsysti mopon kyydissä euron tai parin hintaan.
Ekan viiden päivän aikana 27h tiimaa, ilmassa ei tarvi palella ja kotkien kanssa saa kurvailla termoissa. Kyllä täällä varjoliitäjä hetken onnellisena pysyy.
6. helmikuuta 2023, Johanna Kuusisto
Lentosäät on meillä jatkuneet hyvinä ja joka päivä saatu lentää. Startit on sallittuja klo 8-13, joten toisinaan joku ahkera saattaa ehtiä ottaa toisenkin lennon jos ei ensimmäinen tunnu riittävän. Mä olen päätynyt aina lennon jälkeen uima-altaalle, enkä mennyt uudestaan, vaikka kananlentoja on kyllä osunut. Toisinaan keli hieman heikkoa, eikä termot niin vahvoja että osaisin siellä pysyä ja sitten esim. tänään taas oli vähemmän heikkoa niin ei oikein huvittanutkaan olla. Ei ole kyllä helppoa tämä.
Ollaan tosiaan nyt tiistaista eteenpäin startattu Aquapanelasta, josta ei viime reissulla lähdetty ollenkaan. Startin edessä hieman alapuolella on isot voimalinjat, joiden yli ei pääse jos ei saa mitään nostetta. Ilmeisesti voi kiertää oikealta jos ihan hätä tulee, mutta ei olla jouduttu sitä reittiä tarkistamaan. Alempana on kuitenkin myös linjat, jonka jouduin torstaisella lennolla toteamaan. Pääsin helposti ylemmistä ohi ja luulin että voi vain lasketella laaksoon.
Olin jo aika matalissa, mutta niin että laaksoon pääsisi korkeuden puolesta helposti, kun huomasin suoraan edessäni voimalinjat. Ehdin käymään tosi monta vaihtoehtoa läpi, pääsenkö yli, uskallanko kokeilla, kuolenko jos jalat hipaisee vai mitäs nyt. Huomasin sitten vielä lähempänä, että siinä oli vielä yksi johto sen yläpuolella mitä olin pitänyt ylimpänä, joten päätin, että u-käännöksen paikka. Sen jälkeen hetken vielä etsittyäni termoa laskeuduin ylämäkeen vuorenrinteeseen, ainoaan puuttomaan kohtaan mitä sieltä löytyi. Lasku oli ok ja kävelin alas kolme kilsaa hotellille.
Muuten ei nyt niin kauheasti ole tullut häröiltyä, laskut osuneet laaksoon ja ihan hyville pelloille, vaikka niitä saa kyllä tarkkaan katsoa, että on matalaa kasvustoa.
Huomenna suunnitelmissa mennä taas Los Tanguesiin.
11. helmikuuta 2023, Arto Takala:
Tänään alkoi paluumatka, mutta olihan uskomattoman hienot 2 viikkoa. Joka päivä olisi ollut huippukeliä, mutta yksi välipäivä tuli kun lähdettiin Jossun ja muutaman oululaisen kanssa käymään La Morelia kahvitilalla Armeniassa n. 2 tuntia Roldasta itään. Lentämisestä täällä reissukaverit jo kertoikin, muilta osin homma toimii Kolumbialaiseen tapaan. Yleensä ei ole kiire mihinkään ja aikataulut on joustavia.
Majapaikkamme oli Hotel Monarca, n. 1km keskustasta kaupungin itälaidalla Zarzalin puolella. Jos laski aikaisin, niin oli mahdollista laskeutua lähes “takapihalle.” Jos räpsyi muualle kyyti järjestyi aina. Paikalliset tuntuu ymmärtävän varjoliitäjän “hädän” ja ottaa kyytiin vaikka tilaa ei ole. Esim. Saatiin Jannen kanssa kyyti pienestä autosta hiekkatieltä jossa oli 4 matkustajaa sisällä. He vaati että tullaan kyytiin vaikka ajaltiin että ei sovita. Sovittiin siten että 3 etu penkeillä, 3 takana ja Jannen liidin. Mun liidin oli auton katolla josta pidin ikkunan kautta kiinni. Jos antoi 10 000- 20 000 pesoa kyydistä niin se oli jo hyvä korvaus ja olivat tyytyväisiä ( n. 2-4eur)
Hotellin pomo Juan järkeäsi meille etukäteen mitä pyydettiin kuten Sim kortit, kyydin kentältä ja takaisin ja kyydit startteihin joka päivälle. Aamupalatkin sovittiin, mutta neljänä päivänä niitä ei vaan ollut. Mitään syytä ei etukäteen ilmoitettu, mikä meitä toki harmitti ja ihmetytti. Yhtenä iltana sisäpihalla taas pidettiin bileet jossa oli oikein DJ, ja musa soi lujaa aina 2 asti yöllä, ja seuraavana päivänä ei tosiaan annettu aamupalaakaan. Hotellissa on oma uima-allas ja jäätelöä ja juomia sai ottaa kaapista kun halusi kun kuittasi ostokset vihkoon. Tämä oli mukavaa luksusta.
Hyviä ruokapaikkoja oli ainakin L’Roma ja kalaravintola, joissa taidettiin eniten käydä.
Nyt on kaikilla lentokuumeet hyväksi aikaa tyydytetty, kyllä tänne varmaan vielä joskus palataan. 🙂
Jutun kokosi foorumiposteista JanneT, joka ei itse kuitenkaan ollut mukana.